sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Vko 45

Kiireinen viikko jälleen takana. Koulussa jyllää täysillä monta projektia ja (tekemättömiä) harjoituksia on niin paljon, ettei uskalla edes ajatella. Kouluviikko meni lähinnä piirrellessä moottoripyöriä musiikin säestyksellä.. niin, ja perjantaina pidin omaa lomaa, sillä olin illalla lähdössä keikalle toiseen kaupunkiin enkä voinut jättää Unnaa ensin koulupäiväksi ja sitten illaksi yksin kotiin. Joten kouluhan se luonnollisesti oli se, joka jäi väliin..

Moottoripyöräprojektin lisäksi olemme päässeet taas ihmettelemään elävää mallia ja muovaamaan häntä savesta. En tiedä onko kehitystä viime kevääseen verrattuna tullut, mutta ehkä savea on hieman helpompi työstää nykyään. Mallin "lukeminen" on kuitenkin yllättävän vaikeaa..

Siinä se pötköttää
   Saimme tehtäväksi opetella piirtämään erääseen projektiin liittyen moottoripyöriä, noin sata luonnosta. No, luonnoksia on tällä hetkellä ehkä 15 kappaletta. Työ sen suhteen siis jatkuu.. pitäisi muutenkin taas istua ajan kanssa alas ja piirtää. Tuntuu, että omat piirustustaidot ovat aika alkeelliset muuhun ryhmään verrattuna. Kiitos vaan yläasteen kuviksen opettaja kannustavasta opetuksesta, grrrrrr!!!

Mallista piirretty Ninja-kawa
Viikon parhaita päiviä oli ehdottomasti perjantai, jonka osalta skippasin koulun. Nukuin 12 tuntia ja aamupalan jälkeen siivoilin huushollia. Ulkona paistoi aurinko ja lähdin Unnan ja kameran kanssa metsään lenkkeilemään. Lenkin alussa törmäsimme toiseen labbiksenomistajaan, joka oli viemässä koiriaan samaiseen metsään juoksemaan. Hassua taas huomata, miten erilaisia ruumiinrakenteita voi noilla koirilla olla. Toinen tuon naisen koirista oli ruskea myöskin väriltään ja narttu, mutta rakenteeltaan perinteinen tynnyri. Olen aika iloinen, että Unna on tuollainen sutjakka neiti. Vaikkakin sitä pentuna saksanseisojaksi luultiin... Kasvattaja soitti viime viikolla ja kyseli pitkästä aikaa kuulumisia. Laitoin Unnasta hänelle kuvia ja kehuja tuli! Hyvä me!

Valoa!

Lisää valoa!

Ai mitä sanoit?

Askartelin yksi ilta isänpäiväkortteja, sillä en sujunut viikonloppuna isää ja vaaria moikkaamaan. Onneksi kävin kuitenkin pari viikkoa sitten kumpaakin tervehtimässä.

Hyvää isänpäivää!
Pakko laittaa kuva vielä näistä, ihanista keksinnöistä. Mummo oli minulle nämä tehnyt, kun niitä jostain käsityölehdestä kerran ihailin. "Nämä" ovat kumisaappaan varteen tarkoitetut säärystimen tyyppiset koristeet. Tosin en ole niitä vielä kumppareissa pitänyt, mutta monien muiden kenkien kanssa kyllä, kun paketti torstaina kilahti postiluukusta. Sopii erittäin hyvin esimerkiksi piikkisaapikkaisin keikalle!

Huiput kenkäkoristeet

Perjantai-iltana suunta oli siis kohti Jyväskylää ja Lutakkoa. Luvassa ensimmäistä kertaa Katatonia livenä. Ja kannatti käydä, vaikka vähän väsyttikin ajella yötä myöten korvat soiden kotiin. Uskomatonta, miten hyvälle joku bändi voi livenä kuulostaa.. ja miten jollain voi olla sellainen ääni. Ah! Kuvaaminen keikalla digipokkarilla on yhtä tyhjän kanssa.. eikä tuota juurikaan joutanut kuvaamaan, kun keskittyi nauttimaan tunnelmasta.

Katatonia <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti