keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Rockcock 2014

Viime viikonloppuna juhlittiin Kuopiossa jo 12. Rockcock-festarit. Tänävuonna esiintyjäkaartissa oli vähän vähemmän itseäni kiinnostavia bändejä kuin parina aikaisempana vuonna, mutta tämä ei suinkaan tunnelmaa latistanut. Seurakseni sain rokkiin pikkusiskoni sekä oman murun. Siskolle festarit olivat ensimmäiset laatuaan, ikää kun ei vielä ko. karkeloihin ole aikaisemmin oikein ollut :)

Perjantaina suunnattiin Väinölänniemen festarialueelle joskus neljän maissa, juuri parahiksi katsomaan Poisonblackia. Ensimmäinen keikka ei vielä saanut suuremmin riehaantumaan, vaikka bändi erittäin hyvä olikin. Seuraavaksi oli luvassa siskoni toiveesta Haloo Helsinki! ja ennakkoluuloistani huolimatta heittivät hyvän keikan :)

Seuraavaksi arvottiin kahden eri bändin kesken. Turmion Kätilöt olin itse nähnyt niin useasti, että päädyttiin katsomaan Battle Beastia. Ja kannatti! Oli ehkä koko festarin kovin keikka! Niskat oli jumissa, hiki virtasi ja hypittyä tuli ihan urakalla. Jes!


Seuraavaksi oli pohjoisirlantilaisen Therapy?n vuoro, mutta koska bändi ei sen kummemmin kiinnostanut meitä, päätimme pitää evästauon. Eväänä oli pizzaa ja brookieseja (eli brownien ja cookien sekoitus, oli muuten hyvää!). Kuuntelimme lopun keikasta evästauon ohella..

Tämän jälkeen vuorossa oli ruotsalainen H.E.A.T. Olen joskus aikanaan kuunnellut bändiä paljonkin ja jopa eräisiin pääsykokeisiin valmistellut tanssin ko. bändin musiikin tahtiin. Koulusta ei sen enempää, mutta bändi oli hyvä. Itsellä alkoi kuitenkin olla jo hieman väsy tässä vaiheessa, joten ihan kaikkea ei keikasta saanut irti.


Heatin jälkeen vuorossa oli Popeda, jonka sujuvasti skippasimme ja kävimme festarin ranta-alueella ihmettelemässä benjihyppyjä ja muita aktiviteetteja. Popedan jälkeen perjantain festarit päätti Stam1na.

Lauantaina festaripäivä starttari brunssilla, jonka askartelin tarjolle. Brunssin ja erinäisten takapihalla lojumisien ja uintireissun jälkeen suuntasimme taas Väinölänniemelle. Ehdimme juuri sopivasti kuuntelemaan teiniaikojen huumorimusiikkia Bat & Ryydiä. Juha Tapion keikan aikana kahlailimme uimarannalla ja kurvasimme jo hyvissä ajoin rantalavalle eturiviin odottamaan Kotiteollisuuden keikkaa. Ennen keikkaa Hynynen kävi kuvaamassa yleisöä videokameralla, taidettiin päästä filmille :)


Kotiteollisuuden jälkeen suuntasimme evästauolle samalla kun Klamydia heitti keikan päälavalla. Lauantaina aikataulu oli vielä perjantaita väljempi, joten ehdimme vain oleskella (ja ottaa kuvia kaikesta) aika paljon..

Evästauon jälkeen arvoimme hetken Sannin ja Santa Cruzin välillä, mutta soitettuani siskolle Youtubesta pätkän Santa Cruzia, päädyimme sitä katsomaan. Oli muuten pojilla kova meno. Tyypeillä oli habitus ja sellaiset showmiehen elkeet, että kelpasi katsoa. Ja ehdittiin kuulla radiohitti We Are The Ones To Fall :)

Hieman ennen keikan loppua lähdimme jo valumaan kohti stadionlavaa, sillä viikonlopun suurimmat starbat olisivat seuraavana. Itse olen Scorpionsin nähnyt jokunen vuosi takaperin Imatralla Saimaa Open Airissa, mutta silti odotin keikkaa innolla. Ja hienostihan se toimi pimenevässä kesäillassa. Kaikki hititkin taisivat soittaa :)


Ensi vuonna taas uudestaan, jos aikataulut vain sopivat. Kyllä näitä paikallisia tapahtumia ilokseen kannattaa lipputulojen muodossa :)

Vielä muutama viikko töitä ja sitten alkaisi viimeinen pätkä kesälomasta. Saa nähdä, mitä sitä silloin keksii :)


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Äitin pihamaalla

Keväällä julkaisin kuvia äitini kotoa ja nyt luvassa samalla teemalla kuvia ulkoa. Toissaviikolla käydessäni hiippaili pihalla kamera kädessä ja kuvasin kaikkia ihanuuksia, mitä pihamaalta löytyi. Harmikseni unohdin kuvata ihanat valkoiset metallituolit, jotka piileksivät omenapuiden alla.

Puutarhasta tulee mieleen Inge Löökin mummukortit (voi kun olisin muistanut kuvata ne tuolit!). Ja jollain tavalla myös Viiru ja Pesonen -kirjojen piha, jossa pieniä ökkömönkiäisiä piileksii joka paikassa :)














Sellainen on äitin puutarha. Jospa minullakin joskus olisi oma piha, jonne laittaa jotain vastaavaa :)

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Elämän pieniä iloja

Vihdoinkin kesäkelit ovat saapuneet ja sen myötä mielikin on kohentunut kummasti. Sitä osaa iloita elämänsä hienoista asioista ihan eri tavalla kun ulkona on lämmintä ja luonto kukoistaa. Helteiden myötä heinien siitepölyt ovat kyllä reuhahtaneet aikalailla, mutta ei anneta sen haitata muuten niin hyvää mieltä.

Savonlinnan reissulta (tai oikeastaan jo menomatkalta) löysimme ihanan kaupan, Iloisen Pässin Maalaispuodin (klik tai klik), josta tarttui mukaan mm. luomuruisjauhoja ja luomu risottospelttiä. Risottospeltistä tein viimeviikolla kanttarellirisottoa, oi taivas, miten hyvää!

Keskiviikkona sain ystävän yökylään ja torstaina kiertelimme kylän kaikki kirpputorit läpi. Ja teimme spelttijauhoista pitaleipiä, joiden väliin tuli grillattua kesäkurpitsaa ja halloumia. Taas kerran nam! Ja jälkkäriksi mansikoita vaniljarahkalla ja kermavaahdolla :)




Perjantaina mies kotiutui kymmenen litran mansikkasangon kanssa ja vieläpä laittoi marjat pakkaseen. Lauantaina lähdimme katsomaan kaupungin yöelämää keikan muodossa. Huomasin viikolla, että yksi ehdottomista lemppariyhtyeistäni, Viikate, oli keikalla kaupungissa. Meinasi mennä keikka ihan ohi, koska keikkapaikka ei ollut se perinteinen Henry's Pub vaan tanssihelvetti Ilona. Mutta siis, lauantaiyö vietettiin törkeän hyvän keikan parissa, josta muistona laulaja Kaarlen plektra ja armoton jammailuhiki :)




Sunnuntaina töiden jälkeen lähdin ajelemaan pienen lenkin moottoripyörällä, kun kelikin oli kohdillaan eikä liikennettä kovin paljoa. Tässä muutaman viikon agendana on ollut siirtyä nopeampien rajoitusten teille, mutta en ollut sitä saanut vielä aikaiseksi. Eli uskaltanut. Nyt kuitenkin kävin ajamassa pienen lenkin tiellä, jossa on nopeusrajoitus 100km/h. Ja uskalsin, hyvä minä! Seuraavaksi tavoitteeksi voikin sitten ottaa töihinmenon moottoripyörällä :)

Illalla kävin vielä ennen nukkumaanmenoa kastelemassa hyötypuutarhani kasveja. Ja kaivamassa kameran esille, sillä muutamassa päivässä kasvit ovat taas riehaantuneet kasvamaan. Kesäkurpitsat kukkivat aivan pian ja paprikassa näkyy jo pieniä vihreitä paprikan alkuja :)



Tänään vielä töihin iltavuoroon ja huomenna taas vapaapäivä. Sitten enää yksi työpäivä ja viiden päivän vapaat sekä Kuopiorock. Näillä mennään! :)

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Savonlinnan oopperajuhlat - Kullervo

On muodostunut jo tavaksi, että teemme äitin kanssa joka kesä jotain mukavaa yhdessä. Viimekesänä olimme rummuntekokurssilla ja tänävuonna pääsimme toteuttamaan jo kymmenen vuotta itäneen haaveen Savonlinnan oopperajuhlista.

Lauantaina olimme katsomassa Aulis Sallisen oopperaa Kullervo. Kullervo on traaginen tarina siitä, miten viha synnyttää vihaa ja murheellinen oli myös ooppera. Mutta hieno! Kokemus oli myös siitä erikoinen, että Kullervo on ensimmäinen suomeksi laulettu ooppera, jonka olen nähnyt. Kullervon parhaan ystävän Kimmon roolin lauloi Ville Rusanen, joka on oopperarakkauteni jo kymmenen vuoden takaa Kuopiosta.


Kullervossa parasta oli Rusasen lisäksi Maria Ylipään laulama Laulu sisaren turmelemisesta, kuoron laulamat väliosuudet sekä Kullervon äidin loppumaton rakkaus.

Kuinka en sinua itkisi!
Itken tulville tupamme, 
siltalaudat lainehille. 
Lumet itken iljanteiksi, 
iljenet suliksi maiksi, 
sulat maat vihoittaviksi, 
vihottavat viereviksi.

Sunnuntaina kulutimme päivää Olavinlinnan ja satamatorin alueella ennen illan konserttia. Kelit olivat mitä mahtavimmat kierrellä pieniä käsityöputiikkeja ja istua terassilla. 




Illalla Olavinlinnassa kuultiin hieman toisenlaisen esitys Kullervosta, sillä Amorphis soitti Eclipse-albuminsa kokonaisuudessaan. Albumin sanoitukset perustuvat Kullervon tarinaan. Vaikkakin akustiikka salissa ei ainakaan meidän paikoillamme ollut ihan parhaasta päästä, oli kokemus erittäin hieno ja vaikuttava. Muistin taas, miksi olen joskus käynyt enemmänkin keikoilla, sen verran mahtavia tunteita tuollainen musiikki herättää!





Sunnuntaina ajoimme konsertin jälkeen vielä omille pahnoille nukkumaan. Maanantaina piti käydä vielä katsomassa tämänvuotinen Hiekkalinna Lappeenrannassa, jossa aiheena oli osuvasti musiikki.



Mahtava minilomareissu, näillä jaksaa taas muutaman viikon töissä! Sitten onkin jo Kuopio Rockcockin aika :)

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Takapihalla tapahtuu ja kirpparilöytöjä

Viimeviikolla mummulassa käydessäni toin taas takapihan "kasvimaalle" lisää kasveja. Kurpitsojen tilanne näytti hetken aikaa heikolle, sillä alkulehdet olivat paleltuneet. Toin siis kaksi taimea mummulasta lisää. Nyt kuitenkin näyttää sille, että uudet sekä vanhat taimet säilyvät hengissä :)



Kasvatuslaatikossa alkaa olla tungosta, rosmariini ei koskaan itänyt [tai en ainakaan jaksanut enää odottaa], joten istutin sen tilalle kaupan ruukkubasilikan. Salaatteja olen syönyt jo omasta laatikosta monta päivää ja yrtit ovat olleet kovassa käytössä.






Esittelinkin uusimman laatikon jo aikaisemmassa postauksessa. Tähän ihanaan puulaatikkoon pääsivät siis kaupan ruukuista sitruunamelissa ja rosmariini. Kummatkin jo kovassa käytössä.

Raparperin istutuksessa odotin aamuun, joten se oli yön aikana ehtinyt nuupahtaa melko pahasti. Ja edelleen näyttää kyllä siltä, että tämä istutus ei onnistunut, sillä uusia raparperinalkuja ei ole vielä näkynyt.


Näiden syötävien kasvien lisäksi takapihalla on muutamia kukkia. Kitkennän jälkeen penkistä paljastui kuunliljaa, kevätesikkoa ja jo aiemmin esitelty särkynyt sydän. Ruukuissa minulla kasvaa apinankukkaa ja orvokkia. Mummulasta toin kukkapenkin täydennykseksi myös mehikasvia, sillä se on yksi niitä harvoja kasveja, jotka minulla säilyy hengissä :)


Viime viikonloppuna oli paikalliskirppiksellä pihakirppis. Käytiin siellä vähän tutkailemassa tarjontaa. Kirppikseltä tarttui mukaan mm. jonkin sortin keraaminen kahvipurkki ja pienen pieni nahkainen tossu. Tossun sijoituspaikka on jo mietitty makuuhuoneen seinälle, kunhan sinne kaavailtu hyllykkö löytyy jostain varastojen uumenista tai kun on aikaa tehdä uusi samanlainen.


Tänään olisi tarkoitus käydä vapaapäivän kunniaksi treffaamassa ystävää ja illalla suunnistaa vielä salille tanssitunnille. Huomenna taas työt kutsuu, mutta vain kuusituntisen verran.

Illalla käytiin Unnan kanssa treeneissä ja voi ihanuus, miten hyvin taas tällä kertaa meni. Harjoiteltavana oli kaksi pitkää kisarataa, toinen alokasluokan ja toinen avoimen luokan. Ensimmäinen rata meni kuin unelma ja toisessakin vain kolmanneksi viimeisellä kyltillä Unnan huomio herpaantui hetkellisesti. Mutta loistava treenikerta kuitenkin! :)

Ja ensiviikolle sain varattua parturiajan.. saa nähdä, mitä kivaa sitä tällä kertaa keksii :)