perjantai 22. elokuuta 2014

Kansainväliset suurmarkkinat

Kävin tänään Kuopiossa ihmettelemässä vilkasta torielämää, sillä viikonvaihteen ajan torilla on kansainväliset suurmarkkinat. Odotukset olivat korkealla, toivoin torilta ainakin löytyvän englantilaisen fudgekojun sekä mahdollisesti muita herkkuja.

Ja voi pojat, kyllähän siellä herkkuja oli! Kotimaisten vihannesten ja marjojen sekä käsitöiden lisäksi torialueen oli vallannut toinen toistaan mahtavampia myyntikojuja. Oli makkaraa, juustoa, kuivattuja hedelmiä ja marinoituja oliiveja. Kukkia ja koruja!

Ensimmäiseksi suunta kuitenkin sinne fudgekojulle. Valikoimassa varmaan yli 50 makua käsintehtyjä laktoosittomia ja gluteenittomia fudgeja. Mukaan lähti tällä kertaa Red Bullin makuinen, minttusuklaa, appelsiinikookos, tuplasuklaa sekä Baileys cheesecake. Tässä välissä oli pakko laittaa kuvaviesti murulle töihin :)



Toiseksi sotkeennuin kojulle, jossa myytiin struudeleita. Mukaan lähti pieni pätkä perinteistä omenaversiota, apfelstrudelia. Struudelista ei ole kuvaa, sillä ehdin sen jo syömään.

Seuraavaksi eksyin kojulle, jossa myytiin englantilaista posliinia sekä erilaisia hilloja. Arvoin hetken appelsiini-inkiväärihillokkeen ja lemon curdin välillä, mutta mukaan päätyi curd. Ah, miten kirpeää se on!



Tässä vaiheessa muistin, että minun piti ostaa markkinoilta viemisiä mummulaan, jonne olemme huomenna menossa. Suunnistin siis hollantilaiselle juustokojulle, josta ostin mukaan nokkosjuustoa. Siinä olisi vähän erilaista viemistä. Tuliasiksi päätyi myös joensuulainen viipurinrinkeli.

Seuraavalle kojuriville ja siellä eteen aukesi italialainen juustokoju. Rooman tuliaisina saatu parmesaani alkoi vedellä viimeisiään, joten ostin palan 36 kuukautta kypsytettyä italialaista parmesaania. Voi kun pääsisi taas tekemään risottoa!

Rahaa oli mennyt jo liiankin paljon, joten kurvasin jo takaisin parkkihallia kohden. Matkalla kävin kuitenkin vielä katsomassa bretzel-kojua, jossa tullessani oli tiskit tyhjää täynnä. Nytkin perinteiset suolaversiot olivat lopussa, mutta uunissa oli tulossa juuri uusi satsi. Jäin jonottamaan suolarinkeleitä noin vartiksi, jolloin sain ne uunilämpiminä mukaan. Joku muukin tuntui jonottavan samoja herkkuja, hyvä ettei tarvinnut kyynärpäätä käyttää..







Mums ja nams!


Ps. Tämä on jo 150. postaus meikäläiseltä, pienet sille! :)

1 kommentti:

  1. Oi mitä herkkuja! Oon kans monesti meinannu ostaa noita fudgeja Tampereella aina pari kolme kertaa vuoteen vierailevalta eurooppalaiselta ruokatorilta, mutta en oo koskaan rohkaistunut. Nyt on kyllä pakko, kun ne seuraavan kerran on! :)

    VastaaPoista